Mikä on CSRD?

Kestävyysraportointidirektiivi tuo uusia vaatimuksia yrityksille

CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive on EU:n  neuvoston 2022 hyväksymä yritysten kestävyysraportointidirektiivi, joka asettaa yritysten vastuullisuusraportoinnille uusia vaatimuksia ja astuu voimaan vuodesta 2024 alkaen asteittain erikokoisille yrityksille. Lakimuutoksen johdosta sijoitusrahastojen ja finanssimarkkinatoimijoiden on tulevaisuudessa helpompi kohdentaa rahavirtoja kestäviin investointeihin. Avoin digitaalinen tietokanta mahdollistaa myös kestävyystietojen tarkastelun muille sidosryhmille ja läpinäkyvyys edesauttaa yrityksiä houkuttelemaan uusia investointeja. Raportoinnin sisällön tulee määrittelemään tarkemmin kestävyysraportoinnin standardit eli European Sustainability Reporting Standards ESRS. Raportoinnissa tullaan huomioimaan ympäristövaikutusten lisäksi sosiaaliset vaikutukset sekä yrityksen hallintokäytäntöjä liittyen riskien hallintaan sekä sisäiseen tarkastukseen. Direktiivin myötä yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus laatia ja julkaista yritysvastuuraportti osana tilinpäätöksen toimintakertomusta, jonka tiedot tulee varmentaa tilintarkastajalla tai muun virallisen tahon kautta.

Mikä muuttuu direktiivin myötä?

Direktiivin myötä tulevaisuudessa merkittävien, eli aluksi suurten yritysten on raportoitava aiempaa laajemmin niin ympäristö-, sosiaalisista kuin hallinnointikysymyksistä. Raportointi tulee olemaan myös entistä yhtenäisempää tarkempien standardien myötä, jolloin tuloksia kestävyydestä toiminnan suhteen yritysten välillä voidaan vertailla, mikä on suuri etu niin kuluttajille kuin sijoittajille. Tulevaisuudessa kestävyystrendin edelleen kasvaessa on myös yrityksen etu, jos kestävyyteen liittyvä informaatio on mahdollisimman läpinäkyvää. Direktiivin myötä sijoittajien saatavilla oleva avoin data kestävyydestä ohjaa sijoittajat kestävimpien yritysten rahoittajiksi.

Sijoittajien luottamuksen saavuttamisen lisäksi direktiivin myötä yrityksen on myös helpompi tunnistaa toimintansa riskejä mutta myös mahdollisuuksia raportoinnin kautta; tietyn ekosysteemin romahtamisesta kun on harvemmin hyötyä yhdellekään yritykselle. Kestävän liiketoiminnan kehittäminen on siis riskienhallintaa ympäristön kuin myös liiketoiminnan näkökannalta. Direktiivi lisää myös kilpailuetua yrityksille, joiden toiminta on aidosti kestävää sekä kannustaa innovoimaan kestävämpiin liiketoimintamalleihin, mistä seuraa pitkällä aikavälillä hyötyä talouden lisäksi myös luonnolle.


Missä aikataulussa direktiivi etenee?

  • Ensimmäisessä vaiheessa direktiivi tulee koskemaan yli 500 hengen pörssiyrityksiä, jotka tulevat laatimaan kestävyysraportin vuonna 2025 ensimmäistä kertaa kuluneen vuoden 2024 tiedoista.

  • Seuraavaksi direktiivin velvoitteet laajenevat yrityksiin, jotka täyttävät vähintään kaksi kohtaa seuraavista: vähintään 250 työntekijää, 40 miljoonan euron liikevaihto tai 20 miljoonan euron tase. Nämä ehdot täyttävät yritykset tulevat tekemään kestävyysraportin vuodesta 2026 lähtien vuoden 2025 tiedoista. 

  • Vielä ei ole varmaa, tulevatko direktiivin velvoitteet tulevaisuudessa koskemaan myös pienempiä yrityksiä. Kestävyysraportointia saattavat kuitenkin vaatia tulevaisuudessa sidosryhmät, kuten rahoittajat ja sijoittajat, joten raportointijärjestelmän kehittämiseen on hyvä varautua ajoissa. 

  • Komissiolta odotetaan raporttia direktiivin uudistustarpeista vuonna 2029, joka toimitetaan parlamentille ja neuvostolle.

Edellinen
Edellinen

Luontokato ja ilmastonmuutos on ratkaistava yhdessä

Seuraava
Seuraava

Dasguptan raportti - luonnon on oltava myös pääomaa