Kari & Pantsar Co. on yritys, jonka ensisijaisena asiakkaana on planeetta Maa.

Ihminen on luonut hyvinvointiaan elämällä pitkään yli planeetan ekologisen kantokyvyn. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, eli luontokato, on riski jokaisen yhteiskunnan ja yrityksen tulevaisuudelle.

Voimme säilyttää planeetan elinvoimaisena. Yritykset voivat olla luontokadon pysäyttäjiä. Tarvitaan systeemimuutos kohti ekologisesti kestävää taloutta, jossa talous ja yritykset toimivat planeetan ekologisen kantokyvyn rajoissa. 

Tätä muutosta Kari & Pantsar Co. on tekemässä.

Luontokato

Luontokato on elämän kuihtumista planeetalta. 

Elämän monimuotoisuus on ennennäkemättömän paineen alaisena ihmistoiminnan seurauksena. Ihminen on valjastanut koko planeetan ja luonnon palvelemaan omia tarkoitusperiään. Esimerkiksi Ihmisiä ja ihmisen tuotantoeläimiä on maailmassa niin paljon, että niiden paino muodostaa 96 prosenttia kaikkien maailman nisäkkäiden painosta. Kaikki muut maailman nisäkkäät mahtuvat neljään prosenttiin. 

Uusien arvioiden mukaan selkärankaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970. Arviolta miljoona lajia on maailmanlaajuisesti vaarassa kuolla sukupuuttoon. Myös Suomessa lajien uhanalaistuminen on jatkunut ja luontotyypeistä lähes puolet arvioidaan uhanalaisiksi. Ihmisen tuhovoima vaarantaa koko ekosysteemien selviämisen ja samalla se vaarantaa ihmisen oman hyvinvoinnin ja talouden.

Arvioiden mukaan yli 50 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on suoraan riippuvaista ​​luonnosta ja sen tarjoamista palveluista. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon ilmastokriisin rinnalle merkittävimpien taloutta uhkaavien riskien joukkoon. Ilmastonmuutos ja luontokato kiihdyttävät toinen toistaan ja ne on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä. Jos yritetään ratkaista vain toinen, epäonnistutaan molemmissa. 

Yritykset, sijoittajat ja rahoittajat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana heränneet ilmastokriisin vakavuuteen ja suomalaiset yritykset ovat nousseet eturintamaan ilmastokriisin torjumisessa. Elinkeinoelämä on toistuvasti vedonnut poliittisiin päättäjiin ilmastotoimien ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi. Luontokatoa torjuvien toimien kohdalla tilanne oli kuitenkin toistaiseksi ollut toinen. 

Luontokato uhkaa yrityksiä, taloutta ja koko ihmiskuntaa. Jos ymmärrämme näiden riskien vakavuuden, ymmärrämme, että niiden ohittaminen ei ole vaihtoehto. Riskeillä on kuitenkin aina kääntöpuoli: uusi mahdollisuus. Tätä mahdollisuutta tarjotaan nyt edelläkävijäyrityksille uusien liiketoimintamahdollisuuksien muodossa.

Ympäristöaktivisti-yritykset

Yritysjohtajien odotetaan olevan aktiivisia ratkaisijoita kriiseissä.

Ympäristökriisi on aikamme suurin kriisi. Jos katsomme ympäristökriisiä yritysten näkökulmasta, on yhtälö yksinkertainen. Talouden perustan murentuessa murenevat myös yritystoiminnan edellytykset. Yritykset, jotka ryhtyvät toimiin luontokadon torjumiseksi, toimivat paitsi planeetan ja ihmiskunnan puolesta, myös oman yritystoimintansa puolesta. Yritysten rooli yhteiskunnassa on muuttunut. Tulevaisuuden menestyjät ja selviytyjät ovat niitä, jotka ottavat aktiivisen roolin oman toimintansa ja koko toimintaympäristön sovittamiseksi planeetan rajoihin.

Ympäristökriisin keskellä tulevaisuuden yritysjohtajien on omaksuttava ympäristöaktivistien ajattelutapa. On ymmärrettävä ongelma, yrityksen oma rooli ja tarvittava muutos. Yritysten on hahmotettava oma riippuvuutensa ja vaikutuksensa luontoon. On sitouduttava jatkuvaan työhön oman negatiivisen luontovaikutuksen minimoimiseksi. Lopulta tärkeimpänä tavoitteena on oman luontokädenjäljen kasvattamisen rinnalla olla aktiivinen toimija luontopositiivisen systeemimuutoksen aikaansaamiseksi, joka läpäisee oman toimialan ja koko yhteiskunnan.

Yksikään yritys ei voi korjata kaikkia ongelmia, mutta jokainen yritys voi maksimoida oman positiivisen vaikutuksensa luontoon. Kun yrityksessä omaksutaan hallitusta ja johtotasoa myöten aito sitoutuminen luontopositiiviseen muutokseen, vältytään siltä, että ympäristön rooli yrityksen toiminnassa kutistuisi pelkäksi viestinnän osa-alueeksi tai tulkittaisiin pahimmillaan viherpesuksi. Ympäristö ei voi olla enää vain yksi asia muistilistalla tai raportointivelvoite, joka nähdään pääasiassa kustannustekijänä. Sen on oltava kiinteä osa yrityksen ydintoimintaa ja strategiaa.

Suomalaiset yritykset ymmärtävät luontokadon merkityksen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teettämän kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä pitää luonnon monimuotoisuutta todella merkittävänä, jokseenkin merkittävänä tai tulevaisuudessa merkittävänä yrityksen toimintaympäristöön vaikuttavana tekijänä. Luontokadon torjuminen avaa yrityksille uudet markkinat, varmistaa rahoituksen saannin ja ehdot sekä sosiaalisen toimintaluvan.

Luontokadon pysäyttämiseen liittyvä sääntely tulee väistämättä lisääntymään ja sitä vastaan taistelemalla ei voi voittaa markkinoilla. Edelläkävijäyritykset näkevät hyötyvänsä tiukemmasta ja sitovasta sääntelystä ja myös vaativat sitä poliittisilta päättäjiltä. Olemme todistaneet tätä ilmastokriisin hillinnässä. Sama tulee toistumaan luontokadon pysäyttämisessä. Muutos vain tapahtuu nopeammin.

Jokainen yritys voi osaltaan muuttaa toimintaansa luontopositiivisemmaksi. Mahdollisuuksien kirjo on lähes loppumaton.    

Luontotalous

Luontokadon merkitys on tunnettu tutkijoiden keskuudessa pitkään. Keskustelu talouden ja yritystoiminnan luontovaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista nousi uudelle tasolle vuoden 2021 alussa julkaistiin Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan raportti luonnon monimuotoisuuden talousvaikutuksista. Sen mukaan ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan ennen, mutta luonto köyhtyy nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. 

Tämä raportti vaikutti osaltaan myös Kari Pantsar Co.:n perustamiseen.

Talouden arvoketjut alkavat luonnosta. Luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita ei ole hinnoiteltu, minkä seurauksena luonnonvarojen jatkuva ylikulutus on johtanut luontopääoman murenemiseen. Taloudessa ja yritystoiminnassa on ensisijaisen tärkeää hahmottaa ekosysteemipalveluiden romahtamisen seurausten vakavuus. 

Suomessa on laajalti vallinnut näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan reunaehdot ovat ensisijaisesti taloudellisia. Talous on määrittänyt poliittisten päätösten liikkumavaran ja yhteiskunnallisen toiminnan raamit. Ekosysteemien kestokyvyn asettamat raamit ovat olleet marginaalisen pienessä roolissa niiden merkittävyyteen nähden.

Suomessa tapahtuva luontokato on pysäytettävä Suomessa, mutta paikallinen luontokato on kuitenkin vain osa elinkeinoelämän ja kuluttajien aiheuttamista luontovaikutuksista. Kotimaassa aiheutettujen vaikutusten lisäksi on tärkeää huomioida globaalien arvoketjujen ja kulutuksen luontovaikutus maamme rajojen ulkopuolella. Kun yritykset käyttävät muista maista tuotuja raaka-aineita, niiden ulkoistetut luontovaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset jäävät muualle.

Vaikka globaaleja standardeja vasta kehitetään luontokadon pysäyttämiseen, edelläkävijät voivat jo toimia ja kartoittaa omia luontoriippuvuuksiaan ja -vaikutuksiaan. Meillä on suurelta osin jo tarvittava tieto, jotta toimenpiteet voidaan käynnistää. 

Luontotoimissa kyseessä ei ole hyväntekeväisyys vaan myös oman edun ja kilpailukyvyn varmistaminen. Aktivistijohtajien kannattaa olla mukana luomassa pelisääntöjä markkinoille tai muuten pelisäännöt luodaan muiden toimesta. Tulevaisuuden menestyjät ja selviytyjät ovat niitä, jotka ottavat aktiivisen roolin oman toimintansa ja koko toimintaympäristön sovittamiseksi planeetan rajoihin. 

Kari & Pantsar Co.

Kari & Pantsar Co. on syntynyt tarpeesta pysäyttää luontokato.

Perustajat Emma Kari ja Mari Pantsar ovat pitkän linjan ympäristövaikuttajia, joilla on vahva tausta johtotehtävistä yhteiskunnan eri sektoreilla.

Emma Kari on toiminut 15 vuoden ajan yhteiskunnallisen päätöksenteon huipulla ja vaikuttanut luonto- ja ilmastopolitiikan ytimessä niin kunnallisella, kansallisella kuin EU-tasolla. Hän on toiminut mm. kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana ja ympäristö- ja ilmastoministerinä.

Mari Pantsar on toiminut ympäristöalan johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan muun muassa UPM:n ympäristöpäällikkönä, Suomen cleantech-klusterin ja Suomen hallituksen cleantech-ohjelman johtajana sekä Sitrassa. Lisäksi hän on toiminut ja toimii useiden organisaatioiden hallituksissa ja dosenttina kahdessa yliopistossa.

Lähtökohtana on ajatus siitä, että suomalaisille yrityksille sopii ratkaisijan rooli. Suomen elinkeinoelämässä hahmotetaan hyvin mahdollisuudet saada kilpailuetua ilmastoedelläkävijyyden myötä. Nyt tehtävänä on siirtää tämä sama ymmärrys ja edelläkävijyys luonnon monimuotoisuuden ympärille.

Kari & Pantsar Co. auttaa edelläkävijöitä ymmärtämään, miten toiminta on riippuvainen luonnosta, minkälaisia vaikutuksia toiminta aiheuttaa luonnolle, minkälaisia riskejä luontokato aiheuttaa toiminnalle ja millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä yritys voi saada luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta. Samalla vahvistetaan yritysten omaa toimijuutta systeemimuutoksen ajureina.

Luontokadon pysäyttäminen avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden kautta. Kiertotalouden toimintamallien soveltaminen taas parantaa yrityksen resurssien tuottavuutta ja vähentää painetta luonnolle. Uusia luontopohjaisia ratkaisuja voidaan hyödyntää rakennetussa ympäristössä, mikä myös auttaa sopeutumaan väistämättömään ilmastokriisiin. Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet taas vauhdittavat siirtymää kohti luontopositiivista ruokajärjestelmää. 

Kari Pantsar Co. tekee yhteistyötä edelläkävijäyritysten ja organisaatioiden kanssa yrityksen oman toiminnan ja systeemisen muutoksen vauhdittamiseksi kohti menestystä ja luontopositiivisuutta. Yritykset yksin eivät voi systeemistä muutosta tehdä, mutta ainakaan systeeminen muutos ei voi tapahtua ilman yrityksiä - ja niiden aktivistijohtajia.